sunnuntai 14. helmikuuta 2016

American car show - messuosaston suunnittelua FMA:lle

Koska edellinen asiakkaamme vetäytyi pois yhteistyöstä, saimme uuden asiakkaan. Uusi asiakkaamme on Finnish Mopar Association ry. FMA on koko Suomen kattava Chrysler-konsernin valmistamista autoista kiinnostuneiden ihmisten harrastekerho, joka on perustettu vuonna 1991.

Lisää tästä tehtävästä kerron aiemmin julkaisemassani postauksessa Messuosaston suunnittelua Pure Car Clubille - keskeytynyt projekti.

Olen tehnyt postauksen myös yleisesti tästä projektista. Se löytyy täältä.

www.moparkerho.net
Aloitimme siis tämän kerhon kanssa yhteistyön, ja nyt alkaa osaston ideointi. Soitin kerhon sihteerille, ja ajoimme toisemme kartalle tästä projektista.

Tiistaina 9.2. minä ja Camilla päätimme, että tarjoamme kerholle villi länsi -teemaan liittyvää osastoa. Koska osasto on aika suuri, rekvisiitat tulee miettiä tarkasti budjetin rajoissa: suurella osastolla oleva pieni näperrys ei näytä miltään. Lähetin kerhon yhteyshenkilölle tyylikortin ideasta ja soitin vielä perään, jolloin selvisi, että ideamme oli oikeasti hyvä, ja kerholaiset ovat innostuneita yhteistyöstä meidän kanssamme.

Palataan alkuun: Miten koko projekti sujui? Millaisessa järjestyksessä hommat tehtiin? 

Tiimityöskentely

Jos opiskelee Salon seudun ammattiopistossa visualistiksi, tulee tiimityöskentely väkisinkin hyvin tutuksi. Itse pidän tästä työskentelymuodosta paljon, kun tiimissä pystyy ottamaan vastaan isojakin projekteja. Tiimityöskentelytaito on myös huipputärkeää, ja sitä odotetaan monessa työnhakuilmoituksessakin. Koen, että tämänhetkinen tiimini on todella toimiva, asiat tulevat tehtyä nopeasti ja hyvässä hengessä. Olemme ehkä sopivasti erilaisia persoonia ja täydennämme toisiamme.
Projektin alussa päätimme, että minä olen tiimissä johtaja. Johtajuus on sujunut ihan hyvin, tosin meidän tiimissämme ei ole tarvinnut mitään sen enempää tsemppausta tai määräilyä, koska kaikki ovat olleet motivoituneita. Tiimissä saimme tehtäväksi ensimmäisenä päivänä joululoman jälkeen tehdä tiimille työskentelypisteen, ja valitsimme mukavan kulmapaikan. Oman kotipesän seinälle teimme aikataulun, johon merkitsimme mm. työjärjestyksen aikataulut. Myöhemmin projektin aikana kotipesän seinälle kertyi monia kuvakollaaseja esim. 50-luvusta ja jenkkiautoista.
Tiimissämme jokainen sai tuoda omat ideansa esiin. Niitä mietittiin yhdessä ja parhaimmat valittiin jatkoon. En enää tarkalleen muista, mikä ideoista oli kenenkin. Tämä villi länsi -idea taisi tulla minulta, mutta en ole siitäkään ihan varma. Ideoiden alkujuurella ei kuitenkaan ole väliä, sillä kaikki olemme saaneet vaikuttaa kaikkeen. Tiimityöskentely on sujunut siis hyvin!


50-luvun tutkiminen

Tutkimme heti projektin alussa American Car Show -tapahtumaan liittyvää 50-lukua. Minä tein tyylikortin aikakauden pukeutumisesta, taiteesta sekä tuotemerkeistä, Camilla taas typografiasta ja printeistä, Laura puolestaan sisustuksesta. Tutkimme 50-lukua mm. netistä ja kirjoista.

Tein 1950-luvusta oman postauksen, joka löytyy täältä. Siellä kerron lisää 50-luvusta, tosin hyvin tiivistetysti.

Tässä vielä pieni osa kuvakollaasistamme, jonka teimme jenkkiautoista ja siihen liittyvistä asioista. 


Malmin lentoasemalla käynti ja yhteyshenkilöiden tapaaminen

Kävimme tiistaina 12.1. Helsingissä Malmin lentoasemalla tapaamassa ensimmäistä kertaa yhteyshenkilöitämme, FHRA-kerhon johtoryhmää. Kuulimme tarkemmin tehtävänannosta, ja saimme esittää kysymyksiä pullakahvien äärellä. Tätä päivää varten olimme jo tiimeissä tutustuneet jenkkiautojen maailmaan ja ko. tapahtumaan, jotta emme olisi aivan kuutamolla. 

Aikaisemmin julkaisemassani postauksessa kerroin tästä tapaamisesta ym. Postaus löytyy täältä.

Tein myös Malmin lentoasemasta postauksen, jossa keskityin funktionalistisen rakennuksen arkkitehtuuriin. 


Omaan kerhoon tutustuminen

Helsingin reissun jälkeen meille jaettiin autokerhot. Tavoitteena oli alussa, että saisimme jokainen tiimi kaksi asiakaskerhoa, mutta matkaan tuli mutkia ja saimmekin vain yhden. 

Täältä löytyy tekemäni postaus edellisestä kerhostamme ja keskeytyneestä projektista. 

Tutustuimme omaan kerhoomme nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. 


Messuosaston ideointi 

Aloitimme ideoinnin Pinterestin, lehtien ja kirjojen avulla. Lainasin kirjastosta kolme jenkkiautolehteä, joita käytimme myös ideoinnissa. Ideoita tuli aika monia, ja lopulta yhdessä päätimme, mitkä menevät jatkoon. Tämän jälkeen minä ja Camilla teimme havainnollistavan leikkaa-liimaa-tyylillä askarrellun kuvan osastosta.

Messuosaston ideoinnin jälkeen työlistassa on yhteydenotto asiakkaaseen. Tosin meidän ensimmäisen kerhon kanssa ei mennyt tällä tavalla, mutta jälkimmäisen kyllä. Minä olen toiminut tiimimme yhteyshenkilönä, ja olenkin soitellut ja sähköpostiviestitellyt asiakkaamme kanssa muutaman kerran. Kerroin ensimmäisissä puheluissa ideastamme. Kerho olikin innostunut suunnitelmistamme, ja jatkoimme idean jalostusta.


Messukeskuksen mahdollisuuksiin tutustuminen

Suunnitteluprojektiin kuului myös messukeskuksen mahdollisuuksiin tutustuminen visuopsin avulla. Saimme tehtäväksemme selittää blogissamme messuosastoprosessiin liittyviä käsitteitä.
Omasta blogistani näiden postausten linkit löytyvät täältä.


Idean jalostus

Idean jalostukseen liittyy monia asioita: materiaaleja, hankintapaikkoja, somisteita ym.
Osaston elementtejä miettiessä tulee ottaa huomioon mm. kerholta itseltään osastolle tulevat tavarat, kulkureitit ja tilankäyttö.
Koska tähän kevääseen kuuluu myös palanen AutoCad-opintoja, teimme tämän ohjelman avulla pohjapiirrokset osastosta. Sen lisäksi ehdin tekemään leikkauskuvan. Pidän paljon tästä ohjelmasta, jotenkin helppokäyttöinen. Täältä löytyy aikaisemmin tekemäni postaus AutoCadista.

Alapuolella on tekemäni pohjapiirros osastosta. Tässä vaiheessa emme vielä tienneet autojen kokoja, joten pohjaratkaisu muuttuu varmasti vielä, sillä käytin jonkin yksittäisen auton mittoja.



FMA tuo osastolleen joka tapauksessa mm. puutarhapöydän, 10 tuolia, myyntitiskin tuotteineen, vaaterekin, mainostelineitä sekä torsoja. 

Piirrokset tulee tehdä siis mittakaavassa. Esimerkiksi mittakaava 1:100 000 tarkoittaa sitä, että yksi senttimetri kartassa vastaa 100 000 cm eli yhtä kilometriä luonnossa.

Itselleni mittayksiköt ym. ovat helppoja, joten selitän vain lyhyesti niistä. Järjestys pienemmästä suurempaan: millimetri, senttimetri, desimetri, metri, dekametri, hehtometri, kilometri. Esimerkiksi 500 000 millimetrissä on 0,5 kilometriä, 500 metriä ja 50 000 senttimetriä. Pilkkua siirretään siis näissä mittayksiköissä oikea määrä em. järjestyksessä. Asia tuntuu itsestäänselvyydeltä, joten sitä on vähän hankala selittää kirjoittamalla.

Kun osastolle mietitään materiaaleja, tulee ottaa huomioon budjetti ja hankintapaikat. Tässä vaiheessa voi päästä tekemään tarjouspyyntöjä ja etsimään yhteistyökumppaneita. Myös kerhon omia yhteistyökanavia voi hyödyntää. Pitää myös muistaa selvittää toimitusaikoja, jotta tuotteet ehtivät messuille ajoissa.

Budjettia laskiessa välttämättömäksi tulee menekin laskeminen: esim. mattojen, laudan tai maalin menekki. Pelkkä menekki ei kuitenkaan riitä, vaan on selvitettävä myös myyntierät. Jos tarvitaan esim. viisi litraa maalia, voi joutua ostamaan seitsemän litran purkin. Mattoihin taas liittyvät rullaleveydet: 10 metriä leveää mattorullaa ei ole, joten pitää laskea, montako minkäkin levyistä rullaa tarvitaan, jotta osaston neliömäärä täyttyy kokonaan matosta.

Alustava budjetti
Kun kaikki tarvittava työ on osaston suunnittelun osalta tehty, on vuorossa taas yhteydenotto asiakkaaseen ja valmiin suunnitelman esittely. Asiakkaan kanssa pohditaan ja keskustellaan mahdollisista muutoksista tms.


Planssaus tai muu esittelytapa

Planssissa tulee olla ainakin otsikko, pohjapiirros, havainnekuvat, tekijöiden nimet sekä asiakaskerhon nimi. Piirrokset on oltava tietysti mittakaavassa. Myös myyntipuheen ja tyylikortin voi halutessaan laittaa planssiin. Tässä postauksenkirjoittamisvaiheessa tiimini ei ole vielä tehnyt planssia, joten kuvaa en vielä voi lisätä tähän yhteyteen.

Esittelyn jälkeen vielä otetaan yhteyttä asiakkaaseen ja sovitaan viimeisistä asioista.


Viimeiset työvaiheet: materiaalien hankinta ja rakennusohjeet

Jos emme osastoa itse rakenna, projektin viimeisiin työvaiheisiin kuuluvat tarvittavien materiaalien hankinta, rakennus-, ripustus- ja asetteluohjeet sekä ostoslista kerholle. Tässä tulee ottaa huomioon logistiikkajärjestelyt ja laskutus: kuka hakee ja milloin ja mitä tahoa laskutetaan. Kerholle annetaan myös selkeät ohjeet osaston rakentamisesta: esim. ripustusratkaisut ja elementtien asettelu. Myös ostoslista kannattaa laatia, jos kaikkia tuotteita ei ole vielä ostettu. Tällöin asiakas tietää, mitä ostaa ja mistä kaupasta.


Tulen vielä myöhemmin lisäämään blogiini kuvia esim. planssista ja viimeistellystä suunnitelmasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti