tiistai 26. tammikuuta 2016

Taiton opettelua

Maanantaina 26.1. kävimme opettajan kanssa läpi lehtien taittoa. Meille näytettiin esimerkkejä eri lehdistä, ja saimme tehtäväksemme tehdä postauksen taitosta.

Esimerkiksi näin voi hyödyntää graafisia elementtejä. Otsikko on valtavan suurella fontilla, ja taustalle on "läikähtänyt" kahvia.

lähde 

Taitto tarkoittaa esimerkiksi lehden elementtien sommittelua. Taiton kautta lehti hakee tunnistettavuutta ja tunnelmaa. Jokaisella lehdellä on oma taittotapansa.

Lehti on kokonaisuus, joka koostuu mm. pääkirjoituksesta, useista artikkeleista ja kolumneista. Esimerkiksi aikakauslehdissä lukeminen on tehty tarkoituksella helpoksi. Ensimmäisille sivuille sijoitetaan helppolukuisimmat jutut, joiden avulla lukija viritetään lukufiilikseen. Lehden keskiosassa taas ovat ne "raskaimmat" ja pisimmät artikkelit. Lehden loppua kohti jutut muuttuvat jälleen kevyemmiksi, jotta saadaan tasapainoinen kokonaisuus. On siis merkittävää, mihin kohtaan lehteä juttu sijoittuu. 

Kävimme myös läpi, mitä aukeamalla on lähes poikkeuksetta aina oltava. 
- Otsikko
- Ingressi (leipätekstistä erottuvalla fontilla kirjoitettu, lyhyt johdanto)
- Leipätekstit 
- Marginaali 
- Artikkelin tekijöiden nimet

Aukeamalla voi käyttää suuria väripintoja. 
lähde
lähde

Aukeamalla voi käyttää useita fontteja ja värejä. Anfangi tarkoittaa suurta alkukirjainta, joka erottuu muusta tekstistä. Anfangeja voi halutessaan käyttää taitossa, mutta niitä ei yleensä viljellä kovin paljon. Esimerkiksi ensimmäiseen kappaleeseen voi sopia anfangi. 



Taittajan tulee huomioida rytmit, ryhmät ja jako: millainen rytmi artikkelissa on, miten kuvia ryhmitetään, ja miten aukeaman tila jaetaan eri elementeille?
Aukeamassa voi hyödyntää geometrisia muotoja, kuten viivoja, kolmioita tai ympyröitä. Myös erilaisia symboleja voi käyttää tarpeen mukaan. 

Kuviin saadaan erottuvuutta esimerkiksi muuttamalla linjaa, keikuttamalla kuvaa johonkin suuntaan. Tässä pitää kuitenkin olla varovainen, jotta aukeamasta ei tule sekasotkua. Joidenkin artikkeleiden kuviin sopii parhaiten rauhallinen tausta, toisiin taas syväys. Syvätty kuva tarkoittaa kuvaa, josta tärkeimmän elementin tausta on poistettu, ja vain tärkein on jäljellä. 

Aukeamalla voi olla olla nostoja, eli lainauksia tekstistä. Nosto on kirjoitettu suuremmalla fontilla, ja sen tulee olla erottuva. Myös graafiset elementit voivat toimia. Jos tarkoituksena on tehdä kuvakollaasi, kannattaa varoa sotkuista kuvasälää. Juttua taittaessa voi miettiä, sopiiko kuviin ihmiset: kasvot kiinnostavat ja herättävät huomiota aina. 


Alla olevilla aukeamilla on käytetty mm. graafisia elementtejä, kuten aterimia, ylhäältäpäin otettuja valokuvia, erilaisia muotoja, kuten ympyröitä ja kaarevia, sekä suoria viivoja. Taustaa on tehty jauhoisen näköiseksi, jolloin saadaan elävyyttä ja todentuntuisuutta.
lähde

Alla erilaisia taittotyylejä. 

Näytönkaappaus osoitteesta www.graafinen.com/suunnittelu/yleista/taitto


Taittoon kannattaa löytää rohkea ja reipas tulokulma, mutta lisäksi tulee muistaa linjat ja muut tärkeät seikat, jotka vaikuttavat jutun selkeyteen.


lauantai 23. tammikuuta 2016

Messuosaston suunnittelua Pure Car Clubille - keskeytynyt projekti

Messuosaston suunnittelu American car show -tapahtumaan jatkui niin, että jokaiselle tiimille jaettiin oma asiakas. Oma tiimini sai porvoolaisen vuonna 2013 perustetun jenkkiautokerhon, Pure Car Clubin. 

Myöhempi lisäys: Saimmekin tietää lähetettyämme suunnitelman, ettei em. kerho osallistukaan koko tapahtumaan, eikä tieto ollut (vielä) saavuttanut meitä. Saamme siis luultavasti jonkun toisen kerhon osaston suunnittelemisen...

Tässä postauksessa kerron kuitenkin suunnitelmistamme Pure Car Clubille. Asiakkaan yhteyshenkilö totesi lopullisten suunnitelmiemme olevan hyvin toteuttamiskelpoisia. 


Ensiksi jokainen tiimi tutustui omaan kerhoonsa niin hyvin kuin mahdollista (kaikilla kerhoilla ei ole esim. nettisivuja). 

Aloitimme ideoinnin ja kunkin tiimin tuli keksiä ja luonnostella kolme ideaa esim. tyylikortiksi. 
Tiimini ideoita ovat villi länsi -teema, tuliteema sekä nykyamerikkateema. 

Länkkäriteemaan kuuluisi asianmukaiset asusteet: nahkaliivit, hatut, rosoiset vaatteet, nahkabootsit jne. Osastolla voisi olla kulunut eurolava-rakenne, köyttä (esim. aidassa) ja hapsuja. Länkkäriteemaan kuuluisi myös vankkurin pyörät ja vanhat kyltit. Autojen alla olisi hienoa hiekkaa, johon olisi painautunut autonrenkaiden jäljet. 
Taustalla voisi soida länkkärimusiikki, jos se on sallittua messukeskuksessa. 

Minun tekemäni tyylikortti länkkäriteemasta. 

Tuliteemainen osasto koostuisi suuresta ja näyttävästä oranssi-puna-mustasta tulimaalauksesta. 
Osastolla olisi ihomaalauksiin "pukeutuneita" naisia. 
Tässä Camillan tekemä tyylikortti tuliteemasta.
Kolmas ideamme oli nyky-Amerikka.

Tiistaina esittelimme kaikki ideamme muille tiimeille, ja saimme rakentavaa palautetta opettajilta.
Päätimme hylätä sekä tuliteeman, että Amerikkateeman niiden tavanomaisuuden takia.
 Säästimme länkkäri-idean. 

Valitsimme toiseksi ideaksi Punahilkka-sadun ympärille kehitetyn osaston.
Alla pikaisesti tekemäni tyylikortti.


Punahilkka-aihe tulee esiin itsemaalatun, modernisoidun metsämaiseman avulla. Seinältä lähtee suuri punainen kangas, joka kulkee osaston lattialla. Kerhon logo tulee selkeästi näkyviin seinällä.
Osastolla jaettaisiin mm. verenpunaisia omenoita.

Alla näkyy leikkaa-liimaa -tekniikalla tekemämme luonnokset. Asiakkaalle lähetettiin lisäksi vielä osaston pohjapiirros, josta mittasuhteet kävivät selkeämmin ilmi.




Visuaalinen OPS: Messut ja tapahtumat 1

# asiakas

Asiakastöitä tehdessä on hyvä kuunnella asiakasta, mutta tarjota vaihtoehdoksi myös sellaista, mitä asiakas ei olisi itse keksinyt. Joskus kannattaa ottaa riskejä ja ehdottaa asiakkaalle jotakin erilaista. Asiakkaan toivomukset tulee kuitenkin ottaa huomioon.

Kun suunnittelee messuosastoa, tekee työtä kahdelle asiakkaalle: messuosaston kävijöille sekä osaston tilaajalle.

# tavoitteet


Tavoitteita kannattaa aina asettaa. Asiakastöissä tavoitteita asettavat sekä tekijät, että asiakas.
Meidän suunnittelijoiden tavoitteina voivat olla esim. asiakkaalle sopiva messuosasto, Illustratorin käytön kertaaminen ja aikataulusta kiinni pitäminen.
Asiakkaan tavoitteita voisivat olla mm. myyvän, yrityksen imagoon sopivan ja käytännöllisen messuosaston suunnitelman saaminen.


# aikataulu

Kuten jo edellä mainitsin, aikataulussa pysyminen on tärkeää kaikkien kannalta. Onkin hyvä idea kirjoittaa koko prosessin aikataulu työpisteen seinälle ja merkitä siihen tarpeelliset tiedot ja työajat.

Osa meidän tiimin aikataulusta
# työnjako

Me visualistiopiskelijat käytämme työskentelymenetelmänämme tiimioppimista, joten työnjako on hyvin tärkeää päivittäin. Työnjaon tulee olla mahdollisimman selkeä, niin, että jokainen tiimin jäsen varmasti tietää oman tavoitteensa.

# kohderyhmät

Kohderyhmä tulee ottaa huomioon messuosastoa suunniteltaessa. Jo messujen teema kertoo paljon. American car show -tapahtumassa, I love me -messuilla tai Habitare-messuilla käyvät ihmiset ovat luultavasti kiinnostuneita eri asioista.

# budjetti


Budjetti määrittää toisaalta paljon: mitä materiaaleja osastolla voidaan käyttää ja missä hintaluokassa suunnitelman hintalappu voi pyöriä. Toisaalta elämyksellinen osasto ei aina vaadi valtavaa budjettia.
Kun suunnitelmaa esitellään asiakkaalle, budjetin tulee olla mahdollisimman realistinen.

lauantai 16. tammikuuta 2016

1950-luku


American car show -projektia tekiessämme on hyvä tuntea 50-lukua, joka liittyy tähän tapahtumaan. Tässä postauksessa esittelen 50-lukua muutamasta eri näkökulmasta.


MUOTI


1950-luvulla naiset käyttivät leveähelmaisia kellomekkoja ja naisellisia asusteita, kuten siroja käsineitä ja päähineitä. Mekkojen kanssa pidettiin leveää vyötä korostamaan haluttua, kapeaa, vyötäröä. Muotia olivat myös kynähameet, joilla naiselliset muodot saatiin esiin. Kapea ampiaisvyötärö oli siis todella haluttu. Naisten yläosissa käytettiin erikoisia hihoja sekä kauluksia. Jalassaan muodikkaalla 50-luvun naisella oli korkokengät tai balleriinat, usein jopa pitsireunaisten nilkkasukkien kera. Kaulassaan hänellä oli pitkä helminauha, joka kiedottiin useaan kertaan kaulan ympäri. 
Hiukset olivat naisilla kiharat, kuten Marilyn Monroella. Meikissä käytettiin heleää meikkivoidetta, kulmat olivat vahvat ja huolitellut, ja huulissa oli tietysti kirkkaanpunaista huulipunaa.

50-luvulla miesten pukeutumisessa suosittiin melko rentoja pukuja, joskus ilman solmiota. Väreistä harmaa ja ruskea olivat yleisiä. Miehet käyttivät teräväkärkisiä kenkiä. 

Kollaasistani puuttuu muutamia 50-luvulle tyypillisiä vaatteita: nahkatakki, duffelitakki, poolokauluspaidat, sifonkihuivit, tiukat neuleet sekä pillifarkut.


 AUTOT

50-luvulta alkaen tavallinenkin ihminen saattoi ostaa auton. Auton hankkiminen ei kuitenkaan ollut erinäisistä syistä kovin helppoa, mistä kertookin se, että vuonna 1954 tuhatta ihmistä kohden oli keskimäärin vain 13 henkilöautoa. Nykyisin on keskimäärin 1 auto 1,6 suomalaista kohden.


Esimerkiksi Ford, Volvo, Volkswagen, Pobeda, Renault ja Moskvitsh olivat yleisiä merkkejä tuolloin.


CHRISTIAN DIOR



Christian Dior (1905-1957) oli ranskalainen muotisuunnittelija, joka avasi Pariisissa Dior-nimisen muotitalon vuonna 1946. Hänet tunnetaan mm. New Lookista, jonka Dior esitteli vuonna 1947. New Lookissa on oleellista naisellisuus ja tyköistuvuus. Hän halusi sota-ajan puutteen jälkeen luoda ylellisiä vaatteita. 

Kuvat Pinterestistä

PRINTIT JA KUOSIT

Esimerkiksi Marimekon kuosit Kivet, Hennika ja Suolampi ovat 50-luvulta.


BRÄNDIT JA TUOTEMERKIT


Yläpuolella 50-luvun tuotemerkkejä, jotka muuten nykyäänkin ovat vielä käytössä. Marimekko sai logonsa 50-luvulla, ja Paulig sai mainoskasvokseen Paulan. 


TYPOGRAFIA

Yllä toisen tiimiläiseni, Camillan, etsimiä fontteja 50-luvulta.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Messuosastojen suunnittelu American car show -tapahtumaan alkaa

Tammikuun neljäntenä päivänä aloitimme jälleen koulun. Saimme tietää ensimmäisistä projekteista. 
Toinen niistä oli messuosastojen suunnittelu American car show -tapahtumaan.

Projekti aloitettiin arpomalla tiimit - omaan tiimiini kuuluvat Camilla ja Laura. Tiimien kotipesien eli työntekopaikkojen valmistuessa aloimme tutkimaan meille kaikille vierasta aihetta.
Keräsimme löytämistämme kuvista suuren kollaasin, josta osa näkyy alla. 


Tutustuimme myös 50-lukuun: muotiin, taiteeseen, sisustukseen, printteihin, tuotemerkkeihin, typografiaan. Jokainen tiimi teki em. aiheista tyylikortteja. 

Tiistaina 12.1. kävimme Malmin lentoasemalla tapaamassa American car show -tapahtuman yhteyshenkilöitä.

Tässä hieman muistiinpanoja tapaamisesta:

American car show -tapahtumassa käy vuosittain 40 000-50 000 henkilöä. Se on Suomen pitkäaikaisin alan näyttely, ja pohjoismaidenkin mittapuulla merkittävä.

Tehtävänämme on siis kerhojen messuosastojen suunnittelu. Kerhojen tavoitteena messuilla on oman toiminnan esittely ja jäsenten hankkiminen.

Merkkikerhojen jäsenmäärät vaihtelevat 500-5000 välillä. Kerhot haluavat koota harrastajia yhteen ympäri Suomea.

American car show:ssa on mukana 20-25 kerhoa. Osa niistä on kiinnostunut yhteistyöstä kanssamme ja toivoo osastojen somistukseen hyviä ideoita. Somistuksen rahoittaa ACS. Suunnitelmissamme tulee olla myös työohjeet tai sitten rakennamme osastot itse.

Toiveena ACS:lla oli jotakin uutta, yllättävää ja poikkeuksellista. Saimme myös kuulla, mitä ei missään nimessä kannata ehdottaa. Yhteyshenkilömme ehdottivat, että kannattaa tutustua kerhon historiaan. Hommassa saa näkyä käsityön leima. Voisi keksiä jotakin muuta kuin fiftariteemaista, asiakaskerhoa kuunnellen. Näkymä täytyy saada poikki esim. seinillä tai muilla korkeilla elementeillä.

Kävijöiden ei tarvitse päästä välttämättä aina koko autoa ympäri. Toiveena oli saada myös säilytystilaa messujen ajaksi esim. kahvikupeille, papereille ja ulkovaatteille ns. takahuoneen tavoin. Kahvittelua varten tarvitaan kalusteita: pöytä, tuoleja tm.

Henkilökunnalla tulisi olla yhtenäinen pukeutuminen. Osastolle voi suunnitella myös toiminnallista ohjelmaa (ennen on ollut esim. bändi). Kerhon logo tulee olla esillä osastolla.

Suunnitelmissa tulee huomioida logistiikka: miten somisteet/rakenteet tm. saadaan messukeskukseen? Messujen rakennuspäivä on torstai 24.3, eli tapahtumaa edeltävä päivä.

Osaston suunnittelija, eli tiimimme, merkitään osastolle jollain tavalla, jotta ACS:n raati voi arvioida osastot. Meidän tehtävänämme on siis suunnitella, miten suunnittelija merkitään osastolle.

Osaston koko riippuu automäärästä. Keskimäärin yhdelle autolle on varattu 20-24 neliömetriä. Autoja on joko 2,4 tai 6.

Riippuu kerhosta, käytetäänkö autojen ympärillä aitoja. Jos käytetään, suositus on vähintään metri autosta, jotta aidat eivät häiritse kuvaamista.

Ripustukset ovat hyvin kalliita, joten niitä ei ehkä kannata ehdottaa, sillä budjetissa ei ole joustovaraa. Rekvisiitta jää kerhon käyttöön.

ACS antaa jokaiselle osastolle sähköä. Wifiin ei kannata luottaa, jos tarvitsee nettiyhteyttä. Yhteistyökumppaneita kannattaa hyödyntää.

Saimme myös mietittäväksemme, miten kerhojen myymät tuotteet (esim. t-paidat) voisi laittaa esille.

Pressitilaisuus järjestetään 2 h ennen messuja pe 25.3. Menemme sinne luultavasti.

Tapahtumalla on laaja ikäskaala, ja siitä onkin pyritty tekemään perhetapahtuma.

Tärkeä toive ACS:lla oli tekemisen meininki. Messuosastolla tulee tapahtua jotakin (esim. väreillä, valoilla, äänillä, savulla jne.)


Malmin lentoaseman arkkitehtuuri


Tiistaina 12.1. lähdemme Helsinkiin, määränpäänämme on Malmin lentoasema. Tapaamme siellä American car show -tapahtumaan liittyvän yhteyshenkilömme. 

Ennen Malmin lentoasemalle menoa saimme tehtäväksemme tutkia paikan arkkitehtuuria. 

Funktionalismin periaate: 

Louis Sullivan: "Form follows function" eli muoto seuraa tarkoitusta
Kuvat kopioitu Malmin lentoaseman nettisivuilta www.malmiairport.fi

Kuten kuvistakin näkee, vuonna 1938 käyttöön vihitty Malmin lentoasema on arkkitehtoniselta tyyliltään funktionalismia, joka kukoisti etenkin juuri 30-luvulla. Funkisrakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Dag Englund, Vera Rosendahl sekä Onni Ermala. Funktionalismin huomaa mm. rakennuksen yksinkertaisuudesta: ko. tyylisuuntauksessa tyypillistä on turhien ja vähemmän käytännöllisten palasten poisjättäminen. 
Funktionalismi huokuu myös hallintorakennuksen nauhaikkunoista, jotka mahdollisti kantavien teräsbetoniseinärakenteen käyttäminen ja pilareiden sijoittaminen rakennuksen sisäosiin. Teräsbetonia käytettiin tuolloin paljon. Myös suuret rappauspinnat, tasakatot ja geometriset muodot olivat yleisiä funktionalismin aikana, ja ne piirteet ilmenevätkin Malmin lentoasemarakennusta katsellessa.
30-luvulla ihannoitiin puhtautta ja terveyttä, mikä näkyy aikakauden arkkitehtuurissa. 

Funktionalismi on siis lyhyesti sanottuna yksinkertaista, tarkoituksenmukaista ja pelkistettyä.

Malmin lentoasema on ollut viime vuodet lopetusuhan alla, vaikka se on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Sen lopettamista on perusteltu mm. pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen edellytysten parantamisella. 


Lähteet: 


maanantai 11. tammikuuta 2016

Visuaalinen OPS: Messut ja tapahtumat 8

# ennakkomarkkinointi

Yrityksen tm. osallistuminen messuille pitää tuoda esiin. Ennakkomarkkinoinnissa kannattaa hyödyntää kaikki mahdolliset kanavat: puskaradio, kotisivut, lehdet, sosiaalinen media, ilmoitustaulut, tv, radio ym. Jos mahdollista, lehtien toimittajia voi kysellä tekemään juttua esim. yrityksen osallistumisesta messuille, sen järjestämästä ohjelmasta osastolla, uutuustuotteista ja messutarjouksista.

Monet näytteilleasettajat ilmoittelevat esim. mainostensa yhteydessä, että "Olemme mukana näillä messuilla osastolla D45". Myös messujärjestäjät markkinoivat tulevia messuja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja televisiossa.


Helsingin Messukeskuksen video

# kutsut

Kaikki näytteilleasettajat haluavat varmasti mahdollisimman paljon näkyvyyttä ja asiakaskontakteja messuilla. Miten asiakkaita sitten voi kutsua messuille? Ainakin perinteisten paperisten ja sähköisten kutsujen avulla. Messukeskuksen sivuilla kerrotaan, että yleensä jokaiselle näytteilleasettajalle lähetetään 2 kuukautta ennen tapahtumaa tietty määrä messujen kutsukortteja jaettavakseen. Kutsukortteihin yritys voi tilata esim. oman logonsa ja osastopaikkansa ns. jälkipainatuksena.

# logistiikka

Logistiikkaa hoitaa Helsingin messukeskuksessa Niemi Messupalvelut. Näytteilleasettaja voi valita eri palveluiden väliltä: avaimet käteen -logistiikkapalvelu, tulologistiikka ja näyttelyn aikainen logistiikka


# jälkimarkkinointi

Jälkimarkkinointi on tärkeää - kuten tähän alapuolelle upottamani Messukeskuksen videokin kertoo. Jälkimarkkinoinnilla voi ylläpitää vanhoja ja uusia asiakaskontakteja. Sen tulee tavoittaa asiakkaat tavalla tai toisella. Jälkimarkkinointiin kuuluu messujen "jälkipyykistä" huolehtiminen: tarjouspyyntöön vastaaminen, kilpailun voittajan arpominen, yhteydenottojen hoitaminen jne. On hyvä, jos asiakas saa messujen jälkeen muistutuksen häntä kiinnostavasta osastosta.
Jälkimarkkinoinnissa tärkeää on muistaa myös kiitokset kävijöille ja asiakkaille. Myös kuva- tai videomateriaalin jakaminen esim. sosiaalisesssa mediassa voi olla hyvä idea.

Helsingin Messukeskuksen video (Youtube)

# opasteet

Messuille opastetaan selkeästi nettisivuilla kartoin, ajo-ohjein ja osoitteiden avulla. Messuille matkatessakin tien varsilla on usein opasteita.
Myös itse messukeskuksessakin käytetään monenlaisia opasteita.

Opasteiden tulee olla selkeitä.
Kuva otettu luvallisesti Helsingin Messukeskuksen mediapankista.
# pysäköinti ja ruokailu

Näytteilleasettajat voivat pysäköidä maksullisten pysäköintikorttien avulla Messukeskuksen alueelle. Pysäköintikortteja voi ostaa messutoimistosta tai pysäköintiautomaateista.

Messukeskuksessa on monia erilaisia ravintolapalveluita jokaiseen makuun.


Visuaalinen OPS: Messut ja tapahtumat 7

# pukeutuminen

Messupukeutumisen tulee sopia yhteen osaston kanssa. Myös kohderyhmä kannattaa ottaa huomioon - millainen pukeutuminen vetoaisi kohderyhmään? Usein näytteilleasettajat ovat pukeutuneet yrityksensä logolla varustettuun vaatteeseen tai samanvärisiin asuihin.

Osaston henkilökunnalla on hyvä olla yhtenäinen pukeutumiskoodi.
Kuva otettu luvallisesti Helsingin Messukeskuksen mediapankista

# henkilöstön valmennus

Ennen messuille lähtöä yrityksen kannattaa valmentaa henkilöstöään. On hyvä muistaa, ettei osastolle kannata lähettää ihmistä, joka ei sinne halua - se nimittäin näkyy asiakkaille enemmän vai vähemmän. Henkilöstöä kannattaa opastaa esim. asiakaskontaktien syntymisessä: Miten toimitaan? Miten tervehditään? Miten luodaan asiakkaalle positiivinen kokemus? Helsingin Messukeskus tarjoaa lisäksi pari kertaa vuodessa järjestettäviä opastuksia messuille osallistujille: Miten messuista saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti?
Joka tapauksessa messujen näytteilleasettajien tulee olla mukana hyvällä fiiliksellä. Alla olevassa kuvassa käydään läpi monia tarpeellisia ohjeita.
Näytönkaappaus täältä
# jaettavat materiaalit

Suuri osa messuosastoista jakelee kävijöille karkkia, purkkaa, pastilleja, heijastimia tai muuta pientä tavaraa. Yrityksille löytyy todella monia vaihtoehtoja netin uumenista. Tässä asiassa pitää huomioida se, että näytteilleasettaja saa jakaa materiaaliaan ainoastaan oman osastonsa sisällä, ellei toisin ole etukäteen sovittu järjestäjän kanssa.

# tarjoilut

Mikäli näytteilleasettaja maistattaa tai myy messukävijöille suurempia määriä elintarvikkeita, pitää tiedottaa ympäristökeskusta asiasta viimeistään neljä arkipäivää ennen messuja. Pienistä tarjoiluista, kuten paperikääreellä päällystetyistä karkeista, sipseistä tai kahvista, ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

Tarjoilun osastolle voi tilata Fazer Ravintoloilta.

# messukalusteet

Messuosastoa voi kalustaa vaikka messukeskuksen vuokraamilla kalusteilla: kaapeilla, tiskeillä, tasoilla, vitriineillä, pöydillä, tuoleilla...




Esimerkkejä Helsingin Messukeskuksen vuokrakalustevalikoimasta.
Yllä olevat kuvat otettu täältä
# suurkuvat

Hyvä katseenkiinnittäjä on suurkuvatuloste vaikka messuosaston seinällä. Suurkuvatulosteita miettiessä kannattaa huomioida koon lisäksi mm. toimitusaika.

Visuaalinen OPS: Messut ja tapahtumat 6


# elämyksellisyys

Millaisia elämyksiä messuilla voisi saada? Näytteilleasettaja voi hyödyntää esimerkiksi aisteja - raikas tuoksu vaikka viherkasveista, kaunis ja harmoninen näkymä, sopiva valaistus, reipas ja sopivalla voimakkuudella kuuluva musiikki tai kiinnostava puhe sekä Power Point -esitys taustalla, makeat tai suolaiset pienet tarjoilut, persoonalliset jaettavat materiaalit...

Näytteilleasettajan tulee huomioida turvamääräykset (valvonta, aidattu alue ym.), jos osastolla on työnäytöksiä.

Elämyksiä eläinmessuilla.
Kuva otettu luvallisesti Helsingin Messukeskuksen mediapankista
#tunnistettavuus

Tunnistettavuuteen vaikuttaa mm. värimaailma, logot ja sloganit, esineet ja printit. Näytteilleasettajat pyrkivät siihen, että heidän osastonsa olisi helposti tunnistettava.

# houkuttelevuus

Houkuttelevuus rakentuu monista eri osasista. Mielestäni yksi tärkeimmistä on näytteilleasettajien asenne ja olemus. Asiakas huomaa kaiken: osastolla on oltava positiivisella ja iloisella mielellä, mikä näkyy ulospäinkin. Myös osaston visuaalinen ilme on tärkeä. Kiinnostava osasto houkuttelee ihmisiä tutustumaan lähempääkin.

# ensivaikutelma

Ensivaikutelma on lopullinen: sitä ei enää saa korjattua. Sama pätee lähes joka asiassa: messuosastoissa, työhaastatteluissa, asuntonäytöissä jne. Siksi on tärkeää antaa mahdollisimman hyvä ensivaikutelma ihan jokaiselle messukävijälle. Ensivaikutelmaan vaikuttaa mm. henkilökunnan palvelualttius, olemus, osaston siisteys ja raikkaus, aistihavainnot ja monet muut.

# värit

Kohtuus kaikessa - värien sopusuhtainen käyttö antaa hyvän vaikutelman. On hyvä valita muutama pääväri osastolle.


# materiaalit

Materiaaleilla voi leikitellä messuilla niin osastolla, kuin esitteissäkin.
Materiaaleja valitessa tulee huomioida turvallisuusmääräykset, sillä kyseessä on yleisötapahtuma.
Esimerkiksi somistekankaiden tulee olla ensisijaisesti paloluokiteltua materiaalia tai muuten ne pitää palosuojata.
Käytettävistä materiaaleista pitää olla paloluokitustodistus. Jos sitä ei ole, materiaalit tulee palosuojata paikan päällä. Jos materiaali on palosuojattu muualla, siitä pitää olla päiväkirja ja tunniste materiaalissa. Kuten muutkin messuihin liittyvät asiat, paloluokitustodistus tulee olla ajoissa hallimestarille jätettynä (viim. 45 pv ennen tapahtumaa).

Messukeskus tarjoaa näytteilleasettajille myös mahdollisuutta raikastaa ja elävöittää osastoa viherkasvien avulla. Vaihtoehtoja on monia: kukkivia ruukkukukkia, leikkokukkia, asetelmia, viherkasveja ja -seiniä yms. Palvelu tapahtuu vuokrausperiaatteella.

Tämä osasto Habitaressa oli rakennettu lastulevystä, joka sai aikaan kiinnostavan erilaisen osaston.
Esimerkkejä Helsingin Messukeskuksen viherkasvitarjonnasta.
Kuva otettu täältä

Visuaalinen OPS: Messut ja tapahtumat 5

# ripustusratkaisut

Ripustukset tuovat eloa messuosastoon. Messukeskus neuvoo olemaan yhteydessä tapahtuman tekniseen neuvojaan ripustusratkaisuja miettiessä viimeistään 45 päivää ennen tapahtumaa. Ripustuksista tarvitaan paikasta ja korkeudesta sekä ripustettavasta materiaalista kertovat asennuspiirrokset. Kaikki ripustukset tekee Messukeskuksen henkilökunta, paitsi trussi- ja valopuomiripustukset hoidetaan Suomen Videoviestintä SVV Oy:n toimesta.

Erikoisilla ripustuksilla saa takuuvarman katseenvangitsijan, kuten tämä satojen sateenvarjojen kokoelma vuoden 2015 Habitare-messuilla.  
# teippaukset

Teippaus esim. lattiassa voi olla käytännöllinen tapa erottua massasta. Lattiateipeissä tulee ottaa huomioon se, että Messukeskuksessa vain heikkoliimapintaiset teipit ovat sallittuja, ja kaikki teipit on poistettava heti messujen jälkeen.
Habitaresta 2015 bongattua: Plantagenin osaston lattiateippaukset
# valaistus

Hyvä valaistus herättää positiivista huomiota ja näyttää raikkaalta. Järjestäjä vastaa messujen yleisestä valaistuksesta. Monia osastoja kuitenkin valaistaan lisääkin. Messukeskuksella on erilaisia valaisimia eri tarpeisiin: kohdevalaisimia, lattiavalaisimia ja halogeenivalaisimia. Osastoa voidaan valaista myös trussivaloilla, jotka kiinnitetään osaston yläpuolelle. Messukeskus tarjoaa erilaisia ja eri tarpeisiin räätälöityjä trussivalopaketteja, joihin sisältyy mm. sähkönkulutus, asennus ja valojen suuntaaminen.

# säilytys

Säilytystarpeet vaihtelevat eri näytteilleasettajien välillä. Joku ei tarvitse lähes ollenkaan säilytystä, toisella säilytettävää on paljon myynnissä olevien tavaroiden takia. Säilytyspalvelun voi tilata Helsingin Messukeskuksen yhteistyökumppanilta, Niemi Messupalveluilta.


# matot

Moni näytteilleasettaja käyttää mattoja erottaakseen oman osastonsa messuhallin lattiasta. Esimerkiksi American car show -tapahtumassa, jonne teemme asiakastyötä, käytetään usein värikkäitä mattoja autojen alla. Helsingin messukeskukselta on mahdollista tilata erilaisia mattoja: rullamattoja ja palamattoja. Messumattoja voi tilata myös ulkopuolisilta yrityksiltä. Matot voivat herättää huomiota ja nostaa yrityksen osaston esille.
Messumattoja miettiessä kannattaa tarkistaa osaston oikeat mitat ja ne tulee tilata ajoissa - esim. messukeskus toivoo tilausten tulevan ainakin 45 päivää ennen tapahtumaa, muuten tuotteiden hintaa korotetaan. Messukeskukselta tilatessa on lähetettävä asennuspiirros, josta selviää tuotteiden paikat, sillä messukeskuksen henkilökunta asentaa ja poistaa matot. Matot kiinnitetään heikosti liimautuvalla teipillä, lattiaan kovin kiinni tarraavien teippien käyttö on kielletty. Mattojen on oltava vähintään vaikeasti syttyviä.
Näytönkaappaus täältä


# siivous

Siisteys on hyvin tärkeää ja sotkuinen osasto antaa heti negatiivisen ja luotaantyöntävän kuvan näytteilleasettajasta. Siivouksen voi hoitaa itse, tai sen voi tilata SOL Palvelut Oy -yritykseltä, joka toimii messukeskuksen kanssa yhteistyössä. Siivous sisältää pöytien pyyhinnän, lattian imuroinnin/moppaamisen sekä roskakorien tyhjennyksen. Kuten muutkin messuosaston palvelut, siivouskin tulee tilata ajoissa ennen messuja. Siivouspalvelu toimii tuntipalkalla.



Visuaalinen OPS: Messut ja tapahtumat 4

# rakenneratkaisut

Näytteilleasettaja voi valita vakio- tai profiilirakenteen osastoonsa. Ne ovat erillisiä rakenteita, joita ei ole mahdollista yhdistää. Profiilirakenteita on monen kokoisia ja muotoisia, materiaalina on alumiiniprofiilirunko ja valkoinen levy. Myös muita värivaihtoehtoja löytyy, ja tilauksesta akryylilevyä. Profiilirakenteeseen saa messujen ajaksi kiinnittää esineitä heikkoliimaisella teipillä tai somistuskoukuilla.
Mikäli yritys haluaa profiilirakenteeseen esim. oman logonsa värin, se voi pyytää tarjouksen erikoissävystä. 
Tämän korkuiseen rakenteeseen tarvitaan jo erillinen lupa. Ylikorkea rakenne on pystytettävä vähintään kahden metrin päähän naapuriosastosta, ellei toisin sovita. 


# pystyttäminen

Näytteilleasettaja vastaa ensisijaisesti messuosastonsa pystyttämisestä. Messukeskukselta tilattujen osastorakenteiden hintaan tosin kuuluu pystyttäminen.

Kaksikerroksisten näyttelyrakenteiden pystyttäminen vaatii aina järjestäjän etukäteen antaman hyväksynnän.


Helsingin Messukeskuksen tekemä video (Youtube)


# näyttelygrafiikka

Messukeskus tarjoaa näyttelygrafiikan suunnittelua ja toteuttamista, mutta toki asian voi hoitaa myös itse. Mahdollisuuksia on monia: banderollit, kuvatulostukset, peittolevyt, teippaukset, pilariverhoilu, otsalautalogot, kyltit jne. Helsingin messukeskuksessa näyttelygrafiikkaa hoitaa yhteistyössä Standiman Oy.


Esimerkkejä näyttelygrafiikasta, jota Standiman Oy on toteuttanut Helsingin Messukeskuksessa.
Kuva kopioitu  täältä.
# tekniset ratkaisut

Tekniset ratkaisut on syytä miettiä tarkkaan. Miten esimerkiksi Power Point -esitys saadaan näkymään osaston seinälle? Miten tabletteja voi hyödyntää asiakkaan informoinnissa?

# osallistaminen

Messukävijöille jää osasto paremmin mieleen, jos se on osallistava, eli kävijät otetaan jollain tavalla mukaan tekemiseen. Kävijät voivat esimerkiksi jättää terveisensä osaston liitutauluseinälle.

# sloganit

Sloganit ovat lyhyitä tunnuslauseita, joiden tarkoitus on jäädä asiakkaiden mieleen.



Visuaalinen OPS: Messut ja tapahtumat 3

# työturvallisuus

Työturvallisuus on tärkeää: Helsingin Messukeskus edellyttää aina asianmukaisia telineitä ja tikkaita sekä turvallisia työvälineitä ja suojaimia.
Koska suunnittelemme messuosastoja American car show -messuille, on ajankohtaista tietää moottoriajoneuvojen turvallisuusmääräykset. Niistä on oltava virta pois kytkettynä. Joidenkin edellytysten nojalla ajoneuvoa kuitenkin voidaan pitää käynnissä.

Kaikki esittelytoiminta on järjestettävä niin, ettei se aiheuta vaaratilanteita.
Työnäytösten ja muuten osaston työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä tuotantopäällikköön.
Jos osastolla käytetään pyrotekniikkaa, eli "tulen kanssa leikkimistä", kuten avotulta, tulennielentää, soihtuja tms., pitää aina tehdä tarkka ennakkoilmoitus pelastusviranomaisille ja tilan omistajalle.
Tavallisia kynttilöitä ei messuilla saa polttaa. Led-kynttilät ovat sallittuja, ja toinen mahdollisuus on asiakkaiden saavuttamattomissa oleva, mineraaliöljyllä ja palamattomalla kotelolla varustettu turvakynttilä.

# sähköturvallisuus

Lähtökohta on se, että kaikkien sähköasennusten on täytettävä standardin  SFS 6000-7-711 vaatimukset. Sähkölaitteissa tulee olla pistotulpalla varustettu liitosjohto. Ainoastaan maadoitettuja jatkojohtoja saa käyttää osastoilla. Itse ei saa mennä tekemään mitään kytkentätoimenpiteitä, vaan ne on tilattava erikseen muualta. Paljon lämpeneviä laitteita ei saa käyttää ilman asianmukaista suojausta. Esimerkiksi halogeenivalaisimet voivat kuumentuessaan aiheuttaa tulipalon.

Ruuanvalmistuspisteissä pitää huomioida turvallisuus, ja sen lähettyvillä tulee olla ainakin sammutuspeitto, joskus myös jauhesammutin. Ympäristökeskuksen turvallisuusmääräykset on huomioitava.

# sähköistys

Osastoille jaetaan sähköä aina vain tilauksen mukaan. Tilaukseen tulee liittää lisäksi sähkön sijoituspiirrokset. Kannattaa huomioida se, että sähkö katkaistaan päivittäin puolen tunnin kuluttua messujen sulkeutumisesta, ellei erikseen tilaa pistorasiaa jatkuvalla virralla.

# kulkureitit

Messuilla kulkureittien tulee olla selkeitä, tilavia ja esteettömiä myös esim. pyörätuolilla kulkeville. Yleensä mm. kaupoissa on tietty kulkureitti, jota lähes kaikki asiakkaat tyypillisesti kulkevat. Messuillakin osaston paikan valinnassa kannattaa huomioida tyypilliset kulkureitit.

Kuva otettu luvallisesti Helsingin Messukeskuksen mediapankista

# vakuutukset

Jokaisella näytteilleasettajalla on itse vastuu omista tuotteistaan ja osastonsa turvallisuudesta. Sen tehtävänä on hoitaa yrityksensä vakuutukset. Messukeskuksella on vakuutus vain sen oman henkilökunnan toimenpiteistä tai laitteiden/rakennusten aiheuttamista vahingoista.
Messuilla kannattaa pitää ns. maalaisjärki mukana, ja olla jättämättä esim. arvoesineitä osastolle. Eniten varkauksia tapahtuu juuri sulkemisajan jälkeen, kun näytteilleasettajat ovat lähdössä.
Näyttelyrakentaja vastaa rakentamisen turvallisuudesta rakentamallaan osastolla sekä tavara-, että henkilövahinkojen sattuessa.


# varastointi

Helsingin messukeskuksessa varastoinnin ja logistiikan hoitaa Niemi Messupalvelut. Yritys hoitaa sekä messujen aikaista varastointia, että pitkäaikaisempaa tavaroiden säilytystä.

Visuaalinen OPS: Messut ja tapahtumat 2

# osaston sijainti

Osaston sijainnilla on merkitystä. Usein asiakkaiden tyypillisen kulkureitin alkupäässä olevat osastopaikat ovat suosittuja ja niihin asiakkaan voisi kuvitella jaksavan keskittyä kunnolla, koska hän ei ole vielä ehtinyt väsymään.

Monilla messuilla samankaltaiset osastojen aiheet (esim. antiikki) kootaan yhteen.
Kuva otettu luvallisesti Helsingin Messukeskuksen mediapankista

# vakiorakenteet

Vakiorakenteita voi vuokrata messukeskukselta. Niitä ovat esimerkiksi seinäelementit, otsalaudat, tukipylväät ja harsokatot. Vakioseinäelementit ovat valkoista kovalevyä, ja niihin voi messujen ajaksi kiinnittää kevyitä esineitä esim. ruuveilla. Seinien maalaus onnistuu myös.
Vakiorakenteista on helppo koota tarpeisiin sopiva messuosasto.

Esimerkkejä vakiorakenteista.
Kuva kopioitu täältä


# osaston koko

Messukeskukselta tilattujen osastorakenteiden vakiokorkeus on 2,5 metriä. Jos suunnitelmissa on yli 2,5 metriä korkeita somisteita tai rakenteita, niihin pitää pyytää erikseen lupa. Lupa korkeisiin rakenteisiin pitää pyytää kirjallisesti myös naapuriosastoilta, ellei osastojen välissä ole väh. kahta metriä. Järjestäjällä on oikeus rajoittaa osaston kokoa.

Osaston koko kannattaa miettiä tarkkaan, sillä jokainen neliömetri maksaa. Toisaalta osaston on hyvä olla avara ja ilmava. Suunnittelutyö on siis tärkeää.
Näytönkaappaus täältä.
# valmisosastot

Valmisosasto on helppo vaihtoehto. Näytteilleasettaja voi valita joko profiilirakenteen tai vakiorakenteen. Valmisosastoja voi tuunata yrityksen näköiseksi somisteilla, matoilla ja kalusteilla sekä tilaamalla yrityksen logon osaston yläreunaan eli otsalautaan. Valmisosastoja voi tilata myös kokonaan tai osittain värillisinä.


# toiminnallisuus

Monilla messuosastoilla on toiminnallisuutta, eikä vain seisomista ja katselua. Toiminnallisuutta messuosastolle tuovat esimerkiksi arvonnat, kilpailut, pelit ja selfieseinät. Esimerkiksi urheiluvälineitä myyvän yrityksen osastolla voisi olla uusi kuntopyörä kiinnostuneiden kokeiltavana. Tällainen toiminnallisuus voi lisätä myyntiäkin.

Hauskaa toiminnallisuutta kaiken ikäisille.
Kuva otettu luvallisesti Helsingin Messukeskuksen mediapankista
# mainospaikat

Messuilla näytteilleasettajien on mahdollista saada näkyvyyttä myös muualla kuin omalla osastolla.

Esimerkkejä mainospaikoista:
  • opastenäytöt ja valotaulut
  • banderollit
  • lattiatarrat
  • liput
  • pysäköintihallin seinä
  • pysäköintipuomit
  • wc-tilat
  • sisäänkäynnin yhteydessä sijaitseva osasto
Erilaisia mainospaikkoja.
Kuva otettu luvallisesti Helsingin Messukeskuksen mediapankista
Mainospaikoista saa lisätietoa kysymällä ko. tapahtuman myyntipäälliköltä tai lukemalla tapahtuman nettisivuja.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Yrittäjyyttä ja liiketoimintasuunnitelmia - kooste kurssista

Mukavan ja opettavaisen työssäoppimisen jälkeen opintoni jatkuivat kiinnostavan yrittäjyys ja yritystoiminta -kurssin muodossa. Kyseinen kurssi on pakollinen ammattikoulussa, enkä voi saada sitä aikuislukiossa, joten neljä viikkoa ennen joulua kuluivat yrittäjyyskurssin sekä lukiokurssien parissa. 

Yrittäjyyskurssin ensimmäisellä tapaamiskerralla saimme alustavan kurssiohjelman ja kävimme läpi yrittäjälle tuiki tärkeää verkostoitumista ym. Tehtävänämme oli tehdä lisäksi yrittäjähaastattelu jostakin yrittäjästä, ja suunnittelimme haastattelua varten kysymyksiä. 

Joulutoritorstaina 26.11. muutamat ryhmästämme olivat myymässä tuotteitaan joulutorilla ja osa oli tekemässä yrittäjähaastatteluja. Me, ketkä olimme koulussa, mietimme mm. valokuvien tekijänoikeuksia ja valokuvauksen hinnoittelua.

Seuraavalla kerralla aloitimme liiketoimintasuunnitelman tekemisen. Sen avulla käydään läpi mm. seuraavia asioita:

Millainen on liikeidea?
 Miten yritys erottuu kilpailijoista?
Millainen on yrityksen imago ja toimintaperiaate?
Millaiselle asiakaskunnalle yritystoiminta kohdennetaan?
Miten vältetään riskit?
Mitä päätavoitteita yrityksellä on?
Miten yritystä markkinoidaan?

Jos haluaa perustaa yrityksen, liiketoimintasuunnitelma on laadittava. Netistä löytyy valmiita ja helppokäyttöisiä pohjia tuota tehtävää varten. Tällä kertaa käytin Yrityssalon Yritystulkin liiketoimintasuunnitelmamallia.

Viimeinen kerta tällä kurssilla oli 10.12. Tuolloin kävimme läpi yrittäjähaastattelut sekä liiketoimintasuunnitelmat.
Saimme opettajalta hyvää palautetta liiketoimintasuunnitelmiemme sisällöistä. Omaa kuvitteellisen kenkäkaupan liiketoimintasuunnitelmaani voisi kehittää esim. määrittelemällä asiakaskunnan vieläkin tarkemmin - päämääränä se, että mahdolliset, potentiaaliset kenkäkaupan asiakkaat pystyisi tunnistamaan jo kaupungilla kulkiessaan ("tuollainen ihminen voisi käydä ostoksilla liikkeessäni") Olisi siis hyvä, että asiakaskunta ja moni muu asia olisi tarkasti määritelty. On myös mietittävä, että millä tavoin oma yritys eroaa kilpailijoistaan - jos tarjontaa on paljon, kannattaa erottua edukseen.

Yrittäjyysjuttujen jälkeen minulla alkoi joululoma, joka on nyt jo ohi ja arki jatkuu taas, tällä kertaa koulussa mm. kuvausjärjestelyiden parissa hiihtolomaan saakka. Hiihtoloman jälkeen edessä on jälleen työssäoppimista.